Ehtoota ihanat! Kohta alkaa olla viikko taputeltu - ainakin täällä. Arki on alkanut ja koulua painetaan jo täyttä häkää. Tänään kotiuduin koulusta siinä viiden aikoihin ja nyt illalla on tehnyt mieli heittäytyä sohvalle, sekä heittää aivot narikkaan. Mikäpä parempi tapa rentoutumiseen olisikaan kuin huumori. Kasasin teille muutamat humoristiset tarinat mokailuista. Hauskaa vastapainoa arkiviikolle.
Toivottavasti hymy irtoaa näillä!
"Täysin puihin radiolähetyksessä"
Kerran pikkutyttönä osallistuin radiokilpailuun, jossa piti kaikessa yksinkertaisuudessaan tunnistaa kappale ja soittaa sitten kyseisen radiokanavan lähetykseen. Perheeni avustuksella soitettiin linjoille ja onni potkaisi! Pääsinkin läpi lähetykseen ja kaikki oli hyvin tähän asti…
Kunnes ystävällinen radiojuontaja kysyi nimeäni, johon sain vain vastattua tunnistamani kipaleen ”monta vaaraa liikenteessä”. Tämä saman kysymyksen ja saman vastauksen pallottelua kesti hyvän tovin, kunnes vihdoin tajusin ja uskalsin kertoa juontajalle oman nimeni, eikä biisin nimeä. Ja tottakai tämä kaikki tuli suorana radiosta!
Kylläpä hävetti!
"Googlelle pizzaa"
Oltiin ajateltu viettää pizzaperjantai, mutta suunnitelmiin tuli pieni muutos kun poikaystäväni lähti juhlimaan kaverinsa syntymäpäiviä. Unohdin kysyä pizzatoiveen ennen hänen lähtöään, mutta ajattelin silti olla hyvä tyttöystävä ja tilata hänellekin noutoruokaa valmiiksi jääkaappiin odottamaan kotiinpaluuta. En kuitenkaan uskaltanut aivan sokkona tilata, vaan avasin WhatsAppin ja aloitin kirjoittamaan: ”unohdin kysyä minkä haluat?” ...
- kunnes huomasin, että kyseessä ei ollut minun ja hänen välinen keskustelu vaan Google, jonne olin suunnistanut ajatuksissani. Ei, Google ei näköjään tiedä vastausta kaikkeen.
Kylläpä hävetti ja nauratti!
"Heppatallille vaikka väkisin"
Pieninä ekaluokkalaisina likkoina oltiin ystäväni kanssa kovia heppatyttöjä. Niinkin kovia, että heppatallille mentiin kerran väkisin ja ilmoittamatta. Lyötiin viisaat päät yhteen ja lähdettiin mitään vanhemmille ilmoittamatta talleille rapsuttelemaan lempi poneja. Päivä vierähti nopeaan ja illan hämärryttyä laahustettiin kotiin. Vastassa oli tottakai t-o-d-e-l-l-a vihaiset vanhemmat, jotka olivat pitkin kyliä etsineet meitä kahta kissojen, koirien, polkupyörien ja melkein poliisien kanssa. Ei silloin kultaisella ysärillä ollut puhelimia joilla meidätkin olisi tavoitettu tai itse oltaisiin kysytty lupa.
Anteeksi äiti mielipahasta, mutta hepat oli tosi söpöjä!
Kyllä hävetti! Ja kotiarestista selviydyttyä nauratti.
Kommentit
Lähetä kommentti