Pitkästä aikaa kunnon asukuva höpinää! Kukaan meistä ei varmastikaan ole voinut välttyä törmäämästä leopardikuosiin tämän syksyn kynnyksellä. Toiset sitä vihaa ja toiset rakastaa... Itse kuulun jälkimmäiseen. Ja niin olen kuulunut lähes aina. Postauksen olisi melkein voinut nimetä ikuisen leoparditytön tunnustuksiksi.

Vuosia sitten meinasi rakkaus hieman ehkä hiipua, kun yltäkyllästin itseni leopardikuosiin. Vaatekaapissa oli ihan mitä vaan, niin paitaa kuin pöksyäkin. Hieman ehkä liikaakin. Alkoi siinä väkisinkin täplät pomppimaan silmissä kun vaatekaapin ovea raotti. Rakkaus hiipui mutta onneksi muutamat vaatekappaleet hyllytettiin osastolle "ehkä mä vielä joskus tätä käytän". Ja onneksi jemmasin ne! Rakkaus roihahti taas kuosia kohtaan ja niin tämäkin vuosia vanha kauluspaita kaivettiin kaapin perältä päälle. Se hyvä puoli näissä "kummallisemmissa" vaatekappaleissa on, että kun näitä ei käytä päivittäin ne pysyvät myös paremmassa kuosissa. Liian usein syyllistyn vaatteiden - etenkin laukkujen puhki kulutukseen. Jostain vaatteesta tulee niin rakas, että sitä käytetään lähes koko ajan, vielä silloinkin kun se on jo rikki ja nuhjuinen. Ihan vaan siksi, että se on maailman paras päällä. Vastapainoksi on hyvä pitää kaapissa myös näitä ei ihan joka päiväiseen käyttöön tarkoitettuja vaatteita. 

 Tämäkin leopardipaita on kulkenut matkassani valehtelematta yli kymmenen vuotta. Se on pelastunut monista kirpparikasseista, eikä siitä ole luovuttu edes muutto-inventaarioiden yhteydessä. Joitakin asioita kannattaa siis roikottaa mukana. Ja joidenkin kohdalla tämän ehkä mä vielä joskus käytän tätä filosofia oikeasti toteutuu! Itseasiassa mun ja tämän paidan yhteinen matka on kestänyt pidempään, kuin mun aikaisemmat parisuhteet 😂 heh heh

Muutenkin syyspukeutuminen saa minut aina innostumaan ja ennen kaikkea inspiroitumaan! Kesähelteillä ei tee mieli panostaa niin paljon omaan ulkonäköön. On kuuma ja tukalaa. Tekee mieli pukea päälle pelkästään jotain mukavaa ja ilmavaa. Meikatakkaan ei jaksa niin paljon, koska se tuhriintuu kumminkin kun hikoaa. Mutta sitten tulee syksy ja tuo uudet tuulet pukeutumiseen. Tekee mieli pukea jo jotain pidempää päälle, mutta silti fiilistellä vielä semilämpöisistä ilmoista ja viilettää vielä nilkkamittaisissa pöksyissä niin pitkään kuin vielä voi. Sandaalit vaihtuu ihaniin nilkkureihin ja tuntuu, että ryhtikin paranee kun saa taas pistää vähän korkoa jalkaan. Tätä on niin kaivattu!

Oon täälläkin tunnustautunut fiilispukeutujaksi. Kyllä mä myönnän, että aikaiselle oppitunnille ei tule laitettua niitä parhaita vaatteita vaan se edellä mainittu suttuinen huppari tulee kaivettua kaapista. Samoin kuvissa näkyy jotain mulle muutenkin hyvin tavanomaista. Nimittän tuo rennon sotkuinen ponnari, joka vaan heitetään pään päälle. Se on viime aikoina melkein juurtunut mun pääni päälle. Mutta kuten kaikessa tässä elämässä, niin myös omassa tyylissä tulee mielestäni löytää juurikin tälläinen tasapaino. Mä en tunne itseäni omaksi itsekseni, jos olen pukeutunut liian fiinisti. Tässäkin asussa nähdyn kauluspaidan lisäksi ei mulla montaa kaverusta sille löydy kaapista. Tykkään ehdottomasti laittautua, mutta tykkään jättää tyyliini rentoa kepeyttä ja huolettomuutta. Kauluspaidan kanssa en laita huoliteltua kiharakampausta vaan kerään tukan vaan huolettomaksi ponnariksi. Semmoinenhan mä olen luonteeltanikin. Mietin kaiken tarkkaan, mutta rentous ei saa kadota minnekään!

Pukeutumiseeni saan paljon inspiraatiota muilta, etenkin somen kautta. Mutta mitään tiettyä tyylisuntaa tai trendejä en ole ikinä halunnut orjallisesti seurata. Haluan, että pukeutumiseni viestii sitä mitä mä olen, eikä vaan sitä mikä on pinnalla. Toki monesti sytyn ajankohtaisista trendeistä ja otan niistä palasia omaan tyyliini. Silti en pukisi päälleni ikinä mitään, jossa en tuntisi oloani omaksi itsekseni. Niin kävi tämänkin asun kohdalla. Kuinka sattuikaan, että löysin vaatekaapistani jotain, joka sattuu olemaan samalla ihan mua ja ajankohtaisesti pinalla.

mitenkäs te? Tykkäättekö kyseisestä kuosista? vai saako se enemmänkin niskakarvat nousemaan pystyyn?