9. syyskuuta 2018

"I got 99 problems but a perfect lipstick ain't one"

Kulutustottumukset kiinnostaa ainakin itseäni paljon. Varsinkin, kun saa itse tarkastella omia tottumuksia ja hankintojen tarpeellisuutta. Jos syyttävä sormi osoittaa, niin se osoittaa peilistä. 

Tartuin Katrin blogissa lanseerattuun "Kuinka monta" - kosmetiikkahaasteeseen. Jutun juju sisältyy jo sen nimeen, eli tarkoituksena on miettiä ajatuksella mitä on hankkinut ja kuinka paljon. Ennen kaikkea tuli ajatella tuotteiden tarpeellisuutta. Katrin innoittamana kippasin korien ja laatikoiden sisällöt olohuoneen pöydälle. Laskin ja hämmästelin, mitä kaikkea sieltä oikein löytyikään? 




Kuinka monta kosmetiikkatuotetta omistat yhteensä? 

  118 - IIKS! Mietin jo etukäteen, että 100 kappaletta on kipuraja. Eihän kukaan niin montaa tarvitse! Vai tarvitseeko? Jo heti tämän ajatuksen saattelemana alkoi kieltovaihe. "Eihän mulla nyt sataa voi olla!" Voi kuinka väärässä olinkaan. Tiedän, että omaan fiksaation kauniisiin pieniin puteleihin, sekä suurin heikkouteni on ehdottomasti huulipunat. Kaapit tongittuani tiedän miksi poikaystäväni aina huokaa "et tarvitse enää yhtään huulipunaa", kun jään kaupassa hypistelemään uutuuksia. Pitää ehkä uskoa ensi kerralla!
Kuinka monta meikkipussia sinulla on?

Omistan 2 meikkipussia, mutta hävettää myöntää, että kumpikaan niistä ei ole tällä hetkellä käytössä. Arvaatteko missä meikkini ovat tällä hetkellä säilytyksessä? Muovipussissa... Isomman meikkipussin kanssa kävi "pieni" meikkivoiteen räjähdys, joten meikit on tällä hetkellä sijaiskodissa. Normaalisti kaikki putelit asuu tuossa isommassa, ja arkimeikit kulkee mukana Globe Hopen pienessä punaisessa pussukassa. Tämä meikkipussi on muuten nähnyt paljon ja elänyt pitkän elämän! Ennen sen kangas on lämmittänyt armeijan leivissä, mutta sittemmin se on saanut uuden elämän meikkipussina. Siistiä!




Kuinka monta eri putelia käytät suihkussa käydessä? 

 3 (+2) ihan perus shampoo, hoitoaine ja suihkusaippua. Kuitenkin satunnaisena lisänä on ollut käytössä Organic Shopin hiusmaski, jota sipaisen silloin tällöin, kun hiukset huutavat tehohoitoa. Toisinaan tulee myös suihkun jälkeen suihkittua Schwarzkopfin repair rescue suihketta. Varsinkin näiden kahden yhteiskombo on näiden vaalennettujen latvojeni pelastus! 

Tämä on ainut osa-alue tämän haasteen saralla, jossa sain taputtaa itseäni päälaelle ja onnitella tuotteiden vähäistä käyttöä. En esimerkiksi käytä suihkussa keinotekoisia kuorintavoiteita, vaan otan aamukahvin porot mukaan suihkuun ja teen tarvittaessa kahvikuorinnan. (Myös hunaja + sokeri kombo toimii!) Mikromuovi gaten saattelemana luovuin omista kuorinta-aineista, sillä en halua huuhtoa niitä pieniä muovirakeita viemäristä. Eli aika simppelillä arsenaalilla mennään. 

Kuinka monta hiusten muotoilutuotetta sinulla on? 

2. Tuo edellä mainittu latvakorjaaja, sekä Dermosilin suolasuihke. En käytä hiuslakkaa, muotoilutuotteita tai muitakaan hiustököttejä, kuin ainoastaan juhlakausina. Tuolla suolasuihkeella saan arkeen ihan tarpeeksi voluumia ja pitoa.

Kuinka monta meikkituotetta sinulla on? 

 44. Täytyy myöntää, että tästä lukemasta yllätyin! Olin aina tiedostanut, että olen kova hamstraamaan meikkejä, mutta niitä onkin vain murto-osa koko kemppari arsenaalista. Tiedän myös, että mulla on fiksaatio huulipuniin. 44 meikkituotetta on mun mielestä liikaa. Ottaen huomioon, että näistä tulee käytettyä arkena ehkä kymmentä. 




 Kuinka monta testeriä sinulla on käyttämättä?

9 (+ 5) kaapeista löytyi muutama meikkitesteri, sekä pari tilauslehden välistä saatua näytekappaletta. Enemmän huolestuin siitä, millainen hiusvärien mukana tulevien hoitoaineiden himohamstraaja olen. Näitä löytyi kylppärin korista viisi kappaletta. Hälyttävintä on, että värjään kotona hiuksia 1 - 2 kertaa vuodessa, joten jokainen voi siitä laskea kuinka vanhoja nuo ovat...


Kuinka monta kynsilakkaa omistat? 

13. Ei paha sinänsä, mutta yllä olevassa kuvassa on esitelty eniten käytetyt kynsilakat. Eli yli puolet on laatikoissa vaan pölyttymässä. Löysin myös sellaisia kynsilakkoja, joiden merkkiä / brändiä ei ole enää edes olemassa. Voin kertoa, että en uskaltanut avata niitä ja kurkistaa millaiselta köntiltä tai litkulta sisälmykset olisivat näyttäneet. 

 Kuinka monta meikkitutoriaalia olet katsonut elämässäsi? 

Tähän on vaikea vastata, sillä en ole päässyt oikein YouTuben maailmaan sisään, joten sieltä en ole katsonut yhtään. Mutta Instagramissa seuraan yhtä MUA- tiliä (@Maureennaudts) ja häneltä tulee katsottua meikkivideo aina kun se feediini ilmestyy. Eli jos nämä miniklipit lasketaan, niin vastaus on: useamman kerran viikossa. Mutta jos lasketaan kokonaisissa videoissa, niin vastaus on: en yhtään. 

Kuinka monta kertaa kuukaudessa meikkaat keskimäärin? 

 Laitan lähes päivittäin jotain meikkiä, mutta vain juhliin tai spesiaalimpina päivinä tulee meikattua kokonaan. Arkena sipaisen kevyesti meikkivoiteella epätasaisuudet ja tummat silmänaluset piiloon ja viimeisten puuterilla. That,s it! Välillä innostun tämän lisäksi muotoilemaan kulmat. - usein tämä kyllä jää. Paras laiskan aamun kombo on kuitenkin ehdottomasti huulipuna + kasvorasva. Varsinkin viime kesä meni hyvin naturellisti. Aamulla tuli sipaistua vain kasvorasvaa ja punattua huulet. Ihanaa, kun iho saa hengittää, mutta huulipuna tuo pientä särmää ja siisteyttä ilmeeseen.



Kuinka monta vanhentunutta kosmetiikkatuotetta kaapista löytyi? 

 Paljon. Oikein hävettää, kauhistuttaa ja yököttää. Sitä luuli käyttävänsä monipuolisesti meikkikokoelmaa, mutta nyt tuli kyllä yllätyksiä vastaan. Kuinka moni muistaa merkin Anytime? Minä en, ennen kuin satuin laatikosta löytämään heidän kynsilakan. Oisko se jo aikansa nähnyt, kun koko brändiäkään ei enää ole? Samoin vartalorasvojen jämiä löytyi kivikautisen vanhoina.


Kuinka monta pohjatuotetta käytät meikkisi valmistamisessa? 

Kasvorasva + meikkivoide + puuteri + korostus = Arkimeikki. Juhla ja kuvausmeikkeihin lisään primerin, poskipunan ja highlighteria. Aika peruskauraa. Jokaista näitä löytyy vain 1 tuote, joten ei siis ylimääräisiä puteleita vanhentumassa. - Jeee! Kuinka monta hajuvettä sinulla on? 8 (+ 2). Täysikokoisia on ihan muutama, pari VS:n Bodymistiä ja muutama minikokoinen VS:n hajuvesi. Nuo minikokoiset ovat kyllä paras keksintö ikinä! Nekin sain joululahjaksi poikaystävältäni. Tarinankin niiden takana on melko söpö: olimme ennen Joulua Helsingissä shoppailureissulla ja piipahdettiin Victoria's Secretillä. Siellä olin hypistellyt hajuvesiä ja kehunut eritoten yhtä. Reissun jälkeen poikaystäväni ei enää muistanut mikä tuoksu oli kyseessä, joten hän metsästi käsiinsä lahjaboksin, jossa oli minikoossa 6 erilaista hajuvettä. Että jos on näin ihana tarina taustalla, niin eikö niin, että näitä onkin saanut vähän kerääntyä?



Tämä oli kyllä ehdottomasti silmiä avaava haaste. Luulin hyvin sinisilmäisesti tietävänä mitä kosmetiikkaa omistan, sekä luulin suurimman osan olevan ahkerassa käytössä. Molemmissa mentiin metsään. - ja rytinällä. Väkisinkin havahtui siihen todellisuuteen, miten paljon turhakkeita on laatikoiden ja korien pohjille jäänytkään. "Kyllä Mä tätä vielä joskus käytän" mantraa ei kannata käyttää. Usko mua. Se harvemmin toimii vaatekaapissakaan, saati pilaantuvassa kosmetiikassa. 

Mitä opin? Ei, en oikeasti tarvitse enää yhtään huulipunaa. Tässä(kin) poikaystäväni oli vanhempi ja viisaampi.

P.S 
Kiinnostaako saman tyyppiset postaukset? Kurkkaa siinä tapauksessa aiempi postaus: Missä meillä pihistellään ja panostetaan?

6. syyskuuta 2018




"Olipa just nappiajoitus" lausahdus on päässyt suustani viime päivinä useampaankin otteeseen. Viimeksi tänään aamulla astuessani ulko-ovesta tismalleen samaan aikaan, kun naapuri oli lenkittämässä suloista koiraansa. Ajoitus oli niin kohdallaan, että meinasin skipata koulukyytini ja jäädä vain rapsuttelemaan tätä lutuista nallekarhua. 

Kun näitä nappiajoituksia sattuu kohdella useampaan otteeseen, en voi olla miettimättä: Onko kaikki vaan sattumaa? Vai onko kaikella aikansa ja paikkansa? 


" You will get there when you are meant to. Not one moment sooner "




Toinen nappiajoitus oli näiden kuvien ottohetki. Tehtiin viikonloppuna päiväretki Loviisaan. Kunhan kierreltiin, kahviteltiin ja ihmeteltiin. Ikuistettiin myös hetkiä. Nämäkin kuvat syntyi aivan sattumalta. Dramaattisen tumma taivas osui taustalle, kun räpsittiin asukuvia. Mutta tiedättekö mitä? Emme saaneet niskaamme vettä, vaan rankkasade piiskoi auton tuulilasia juuri kun olimme päässeet suojaan. Sattumaa? Vaiko nappiajoitus?

Ehdottomasti hämmentävin nappiajoitus sattui kesällä, kun olimme menossa Jenni Vartiaisen iltakonserttiin. Olimme ylittämässä parkkipaikan suojatietä, kun sivullamme olevasta autosta aukesi ikkuna ja iloinen tytön ääni hihkaisi repsikasta "moi Jenna". Säpsähdin ja kohdistin katsetta autoon. "Eikä! Eihän toi voi olla?!?!" Siinä vieressäni hymyili iloisesti Maija, tyttö jota en ole nähnyt valehtelematta 15 vuoteen. Mikä ihana yllätys! Mutta jälkikäteen jäin miettimään: oltaisiinko me törmätty ollenkaan, ellei oltaisi satuttu juuri tuolla samalla sekuntilla, tuolle samalle suojatielle? Joten, sattumaa? Vaiko nappiajoitus?




Ylipäätään elämässä on lohdullista ajatella, että kaikella on aikansa ja paikkansa. Elämä rakentuu ihan omalla painollaan. Toki, uskon vakaasti ahkeruuteen ja siihen, että tekevä palkitaan. Mutta eihän tässä maailmassa voi kaikkea aina saada. Välillä menee työpaikkoja ja asuntokauppoja sivu suun. Tai joku vie naaman edestä viimeisen tarjous kahvipaketin. Turha siinä on jäädä jossittelemaan, että olisiko sen saanut, jos olisi sattunut hyllylle sekuntia aikaisemmin. Uskon, että kaikelle todellakin on aika ja paikka. Se todellinen nappiajoitus.

3. syyskuuta 2018


"what goes around comes around"


Elämän karuselli senkun pyörii. Voi tuntua, että välillä se pyörii paikallaan. Välillä eteen. Taaksepäinkin on välillä hyvä mennä. Toisinaan voi mennä pääkin ihan pyörälle.

Oma elämän karuselli on pyörinyt jo jonkun aikaa sopivalla vauhdilla eteenpäin. Kyydistä on nautittu. Tänään alkoi kuitenkin kettingit hieman kitisemään. Tällä hetkellä vieressäni hurisee läppäri, jonka näyttö näyttää mustaa. Ei pahoja kuoppia siis kyydissä, mutta kun opparia pitäisi alkaa kirjoittaa ihan näillä näppäimillä. Sormenkin menin polttamaan lounaskeitossani. Tekisi mieli huutaa v**** s******* mutta ei se tätä karuselliani paremmin pyörittäisi. Siinäpä se pointti onkin. Jokainen voi itse määrittää miten sitä karuselliaan pyörittää. En tarkoita, etteikö kiukutella saisi, tai aina pitäisi olla yltiö positiivinen. Mutta mitä jos kokeilisit jotain näistä millä muovata kyytiä? Voisi tulla sulle, mulle ja ehkä jollekin muulle parempi mieli, sekä kaikkien kyydistä mukavampaa.



Anna enemmän kuin otat.

Luota enemmän kuin epäilet.

Yllätä! Näytä bonuskorttia jo ennen kuin sitä kysytään. 

Tee virheitä ja opi edes muutamasta.

Heitä sukat suoraan pyykkiin, niin ei kenenkään tarvi nalkuttaa.

Rakasta.

Torkuta 10 minuuttia. Olet sen ansainnut.

Katso bussissa mielummin maisemia, kuin somea.


Pidä toiselle ovea. 

Leivo jotain spesiaalia ihan tavallisena tiistaina.

Kuuntele enemmän.

Rauhoitu.

Tanssi ja/tai laula suihkussa. - älä liukastu.

Kerää luonnosta pari kukkasta ja laita ne kotona maljakkoon.

Naura. Itke. Molemmat puhdistaa. 

Haaveile! Isosti tai pienesti.


Instagram

JennAhola.fi. Theme by STS., edited by jennahola.fi