Niin kuin sanoin olo on hieman alaston, mutta silti huojentunut. Viimeiset kolme päivää olen vääntänyt ja kääntänyt. Etsinyt koodin pätkiä ja saanut koneen kerran tilttiin. Valokuvannut ja muokannut. Ja kuluttanut muutaman roposet rahaakin tuohon domainiin. Tuntuu myös, että olen kasvanut tähän koneeseen kiinni. Ollut fyysisesti kiinni tässä blogissa, niin kuin se minussa aina. Ja ollut niin innoissani tästä lanseerauksesta, että hyvä kun on nukutuksi saanut.

Koko tätä puuhaa kohtaan mulla on jatkuva kehittymisen himo, varsinkin nyt kun aikaa ja innostusta bloggaamista kohtaan on enemmän kuin riittävästi. Olenkin pistänyt oman blogin suurennuslasin alle, etsinyt virheitä ja tiedostanut omia kompastuskiviä. Tiedän, että pelkällä helpolla osoitteella ei saada aikaan lukijaystävällisempää blogia, mutta se oli ensimmäinen askel. Syy visuaaliseen muutokseen on ihan rehellisesti se, etten halua enää piiloutua minkään "salanimen" taakse. Bloggaanhan omasta elämästäni ja arjestani. Tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta alkaa bloggaamaan ihan omalla nimellä, sillä bloggaanhan jo omalla naamallani. Ja nimenomaan siitä omasta elämästäni.Olisihan se myös enemmän kuin kivaa alkaa rakentamaan tästä myös itselleni omaa henkilöbrändiä. Siitä ollaankin päästy niihin aatteisiin siitä, millainen bloggaaja haluaisin olla?

Ennen kaikkea haluan olla viihdyttäjä! Ja haluan, että tämä on paikka missä viihtyä. Ei tönkköä asiatekstiä, vaan kepeää ja lempeää lähestymistä omaan tyyliin ja päiväkirjamaisiin teksteihin. Rakastan kirjoittamista ja sanapareilla leikittelyä, joten sekin puitteissa postaukset tulee pysyttelemään täällä enemmän kevyenä viihteenä. Tykkään siitä, että tämä on myös paikka missä mä viihdyn. Tykkään antaa ajatuksen juosta ja näppäimistön laulaa. Jakaa ajatuksia, inspiroitua ja kuulle teidän ajatuksia mua askarruttavista aiheista.

Haluaisin, että tästä muodostuu paikka rehelliselle elämälle. Bloggaaminen (ja elämä ylipäätään) tuo mukanaan myös kommelluksia. Haluan jakaa teidän kanssa myös niitä pieniä palasia, jotka ovat menneet pieleen. Asukuvia ottaessa räkätetään mahat kippurassa epäonnistuneille otoksille, niin tottakai nekin pistetään jakoon! Tiedä vaikka ne piristäisivät jonkun päivää :)
Haluaisin sanoa, etten ole vakavasti otettava, mutta siitä voi saada väärän käsityksen. Haluan olla vakavasti otettava bloggaja, mutten liian vakavamielinen. Tämä on rentopaikka, minne on jokainen enemmän kuin tervetullut rankan työpäivän jälkeen ja voi huolettomasti heittää aivot narikkaan. Täällä kirjoitetaan ihan aidoista arkisista asuista ja välillä jopa kiukutellaan. Ollaan aitoja ihmisiä. Niin te siellä, kuin minä täällä ruudun toisella puolella.

Kaiken tämän mietiskelyn lomassa olen myös perehtynyt aiheeseen lukemalla erilaisia postauksia ja vinkki artikkeleja bloggaajille. Bongasin ihan sattumalta jostain englannin kielisestä blogista vinkin, että oman bloginsa aihepiiri pitäisi supistaa kahteen kategoriaan. Tähän minä en kuitenkaan pysty. Vaikka toisista erilaiset aihepiirit voi vaikuttaa rönsyilevältä sisällöltä, on tämä semmoinen oman elämän sekasoppa. Käsitellään täällä kaikkea mikä elämää koskettaa. Tai välillä ei mitään sen kummempaa. Ja niin on hyvä.

Joten mitään suuria muutoksia sisältöön ei ole tulossa.  Vain säännöllisempää sisältöä, mutta kaikesta maan ja taivaan välillä. Se säännöllisyys onkin yksi niistä suurimmista muutoksista missä haluan nyt skarpata. Ja kunnolla! Olen pyyhkinyt pölyt kameran linssistä, ja aion ulkoiluttaa sitä useammin. Samoin raivasin kalenteriini pienen lohkon blogipostauksille, ja suunnitella etukäteen illat milloin keskityn vain tuottamaan tänne sisältöä. Ihanan virallista, eikö? Se, että kalenterissa näkee suunnitellut blogivuorot, ihan kuin suorittavat työvuorot tai luennot, antaa se ihan uudenlaista buustia koko hommalle. Heti tuntuu, että ryhtikin parani tässä koneella istuessa. Sormetkin syyhyää innosta alkaa nakuttamaan teille tulevia postauksia!


Tälläisiä ajatuksia tällä kertaa. Löysitkö perille uuteen osoitteeseen?