JennAhola.fi

Hyvää alkanutta viikkoa sinne ruudun toiselle puolelle 💖

Täällä maanantai lähti käyntiin hieman väsähtäneissä tunnelmissa. Herätyskello pirahti siinä seitsemän jälkeen ja en muista miesmuistiin koska olisi väsyttänyt niin paljon. Olo oli kuin katujyrän alle jääneellä. Ja voin kuvitella, että monilla muilla kaupanalalla työskentelevillä oli samat fiilikset black friday viikonlopun jäljiltä. Ei siis lähtenyt ihanan rentouttavissa merkeissä tämä aamu ja uusi viikko käyntiin. Muistan jopa aamulla keittäneeni kahvit ja käyneeni sohvalle kahvikuppi kädessä ja miettineeni, että kerkeäisin ummistaa vielä vartiksi silmät ja ottaa pienet lisäunet. Noh otinhan minä... En kylläkään varttia, vaan heräsin puolen päivän aikaan kahvikuppi edelleen vieressäni. 😎

No koulupäivä meni harmi kyllä ohi, mutta vaikeuksien kautta voittoon! Ulkona paistaa ihanasti aurinko ja mulla porisee nyt toiset aamukahvit keittimessä. Pesukone pauhaa jo täydessä vauhdissa ja läppäri hurisee sylissä niin koulu- kuin blogijuttujen merkeissä.

Tässä sohvannurkassa tulee nyt hörpittyä uutta kahvia, muokattua postauksen kuvia, katsottua telkkaria, kirjoitettua tätä postausta, tehtyä puheviestintään tukisana powerpointia, kirjoitettua kirjallisuus referaattia, vastailen Q&A postauksen kysymyksiin, luonnosteltua kahvilan markkinointisuunnitelmaa, pestyä pyykkiä, ja väännettyä nettiin omaa myynnin ja markkinoinnin osaamisen portfoliota. Kuun loppu lähestyy ja deadlinet huohottaa niskaan, joten mä olen oikeasti aika onnellinen, että nukuin pommiin. Vaikka kotona ja koneella onkin sata ja yksi asiaa hoidettavana poistuu tässä hartioilta puolet stressistä, koska nyt mä saan kaiken tehtyä. Nyt mä voin istua vaikka koko loppu päivän koneella ja hoitaa kaikki hommat pois päiväjärjestyksestä. Illalla voisin vaikka palkita itseni koko kämpän siivoamisella ja hoitaa muutamat sisustus jutut loppuun. 😀

 Täytyy kyllä myöntää, että on kyllä melkoinen monitoimi maanantai!

Asusta sen verran, että onko täällä sielun siskoja jotka aluksi pudistelevat päätään tietyille trendeille ja pienen hetken jälkeen ne viekin sydämen ihan mennessään? Samoin kävi juuri tälle mekkotrendille. Tilasin tuon ihanan neulemekon alennusmyynnistä ja päätin kokeilla käyttää sitä valkoisen t-paidan kanssa. Vetäisin t-paidan sinne alle ja marssin töihin. Ei ollut yhtään oma juttu. Tuntui koko ajan vähän hassulta, mutta tulipahan kokeiltua. Sitten eräs kaunis sunnuntai päätin antaa tälle trendille vielä uuden mahdollisuuden ja vetäisin mekon alle valkoisen kauluspaidan. Ja Voilá!!! Johan oli kotoisa olo ja maailman mukavin asu päällä. Kannatti siis vielä kokeilla. Ja varmasti tälläisiä komboja tullaan näkemään vielä mun päällä 👌😊

Muistakaa vielä osallistua arvontaan ⇓⇓⇓ 

Aikaa on vielä pari päivää ennen kuin arvon tuolle glitter unelmalle voittajan 😍

Eiliset juhlat on nyt juhlittu, mutta jatketaan silti juhlallisilla menoilla, sillä tämä rakas pieni blogini täyttää tänään 1 vuoden! :)

Mä olen pahemman luokan harakka! Eilenkin kipaisin aamulla ripsihuollossa ja näin sen kampaamon hyllyssä näitä BYS:in glitterisiä geeliluomivärejä. Ihastuin, rakastuin ja kiikutin ne kotiin saman tien. Merkki ei ollut itselleni ainakaan entuudestaan tuttu mutta oli nämä niin kauniita ja kimaltavia, että en empinyt hetkeäkään ottaa näitä testiin. Ja heti eilisiin juhliin sipaisinkin kultaista glitteriä luomelle.

Varsinkin pikkujoulut (tai no kaikki juhlat ylipäätään) on mahtavaa aikaa kimaltaa ja loistaa. Ja vetää juhlalookkiin nimenomaan vähän ylimääräistä glitteriä. Ja näillä onnistuin kyllä enemmän kuin hyvin! Geelimäisen koostumuksen takia luomiväri levittyi tasaisesti ja helposti, eikä siveltimeen tarvinut paljon väriä sillä näissä on kyllä runsaasti tuota hilettä. Ihan ehdottomasti tulen myös kokeilemaan näitä rajauksen teossa. Veikkaan, että onnistuu juuri tuon geelimäisyyden ansiosta oikein hyvin.

Alkoiko sinuakin houkuttelemaan nämä glitteriset ihanuudet? Rullaa postauksen loppuun ja osallistu arvontaan niin voit voittaa itsellesi toisen noista paleteista :)

ARVONTA:

1. Kommentoi postausta ja kerro millainen on sun juhlameikki? Kuuluuko siihen esim juuri glitteriä ja säihkettä?

2. Jätä toimiva sähköpostiosoite, jotta voin ottaa voittajaan yhteyttä.

3. Rekisteröityneet lukijat saavat 2 arpaa. Muut 1 arvan. Jos haluat paremmat mahikset niin vinkkaa mulle mitä kautta olet lukija.  

Arvonta päättyy 30.11, klo 23:59, jonka jälkeen tulleita kommentteja ei enää lasketa. Voittajaan otan yhteyttä s.postilla henkilökohtaisesti.

 Arvonta on päättynyt!

Onnea ja tsemppiä kaikille arvontaa! :)

Heippa! Takaisin ollaan täällä betonin harmaassa Kouvolassa. Reissu meni oikein hyvin! Ja oli oikein rentouttavaa nauttia landella hiljaisuudesta, istahtaa joka ilta ihan oikean puusaunan lempeisiin löylyihin ja tyhjentää lompakko Kuopion kauppoihin. Olisi kyllä landella viihtynyt pidempäänkin jos vaan arki olisi antanut myöten. Myös reissussa koitin kovasti pysyä mukana koulujutuissa, koska vaikka töistä on lomaa niin koulu pyöri ihan normaalisti koko alkuviikon. Mutta ei hätää! Olen käynyt jo kurkkaamassa, että pystyssä se torppa vielä on ja tehtävien deadlinet paukkuu niskaan. Tänäänkin kävin koulusta kaappaamassa kainaloon 4 opusta mulle viikonloppu lukemiseksi. Että oli kiva käydä rentoutumassa nyt taas saa puurtaa :D

Mutta puurtamisille pitää saada välillä pikku breikki. Siksi onkin kiva välillä hairahtua polulta ja avata bloggeri uuteen välilehteen ja paeta raporttien vääntämistä edes hetkeksi. Ja ettei nyt vaan liikaa tulisi puurrettua niin huomenna pääsee vielä pikkujouluihinkin tuulettumaan. Tekeekin mieli jo vähän laittaa punaa huuliin ja pistää tanssijalka koreaksi. Asukriisinkin sain tänään selätettyä (koska omassa kaapissa ei ollut taaskaan mitään päälle pantavaa :D) ja siitä palaillaan sitten huomenna lisää! :)

Ainaisista koulujutuista ihan muihin aiheisiin.... Ootteko muuten kuullut tuota slogania mikä otsikkonakin komeilee? Nimittäin "kaikkea kivaa betonista" ja #munbetonihelvetti ovat oikeasti Kouvolan mainoslauseita. Eikä varmaan tarvi näitä kuvia katsellessa ihmetellä, että miksi? Sain jopa taannoin kommentin entiseltä kouvolalaiselta, että ompas kiva nähdä kun betonihelvetistä löytyy myös kivoja kuvauspaikkoja. Vaikka tämä mun kotikaupunkini on kieltämättä ihan betonin harmaa tuli näistäkin kuvista just sen takia tosi kivoja! Eiks niin? :) Huomasin myös tunnustaneeni väriä, ja kuvista voi bongata myös betonin harmaan juurikasvun hiuksissa :D

Mä olen kasvanut täällä betonin keskellä ja minusta on jopa ihanaa kun harmaan kaupunkimaiseman vastakohdaksi täältä löytyy paljon kaunista luontoa ja maalaismaisemaa. Juuri sopivassa tasapainossa molempia :)

Nyt mä ruksailen sekä blogi-, että kouluhommat ja änget itseni kaverin tykö kahvikupposelle. Onko mitään parempaa viileänä talvi-iltana ku kuppi kuumaa kahvia sohvalla ja elämän ruotiminen parhaan kaverin kanssa? Hauskaa iltaa! Ja hei itseasiassa hyvää viikonloppua! 

Palataan huomenna juhlatunnelmissa :)

Rakas Joulupukki! 

Olen ollut tänä vuonna kovin kiltti (heh heh) ja siksi toivoisinkin, että tontut välittäisivät lahjatoiveeni sinne Korvatunturille 

1. Kulunut vuosi on ollut kaikkine kiireineen todella rankka ja läppäriä ja koulukirjoja on tullut koluttua milloin missäkin sykkyrässä, joten mikään ei olisi parempaa kun kunnon rentoutukseen pääseminen. Tai voisi tämän toivoa kotoa järjestettäväksi muutaman kynttilän kera ;)

2. Uudet kuulokkeet. Tää on kyllä näistä kaikista tarpeellisin. Musiikkia tulee kuunneltua kuulokkeilla ihan päivittäin ja nykyiset nappikuulokkeet vetelee niin viimeisiä, että sain kaksi pientä jytkyä niistä viimeksi kun kuuntelin musiikkia lumisateessa. Not cool! 

3. Scrabble. Jouluun kuuluu istua olohuoneen lattialla, juoda glögiä ja pelata lautapelejä. Scrabble sanapeli on yksi mun lemppareista, eikä sitä vielä löydykkään tuolta meidän pelipinosta.

4. "The sormus" eeeeeeeiiiii mitään painostusta mutta All I want for christmas is YOU.... ;)

5. Mä olen ihan rakastunut arabialais tyylisiin mattoihin. Ja oishan tuommoisen maton päällä kiva aatto iltana pelata vaikka niitä lautapelejä.

6. Rajattomasti suklaata. (mutta joulukilot saat jättää Korvatunturille)

7. Kameranjalusta. Varsinkin nyt kun ulkona on huonot kuvauskelit niin jalustan kanssa saisi kikkailtua kuvia tänne bloginkin puolelle.

Mitä teidän lahjalistalta löytyy? :)

Hola! Luit ihan oikein! Tänään on mulla ensimmäinen kesäloma päivä :D Vähän erilaiset on kyllä puitteet kun normaalisti. 

Panttasin tarkoituksella mun viimeistä kesälomaviikkoa syksymmälle ulkomaanmatkaa varten, joka ei kylläkään ottanut tuulta alleen. Riemuitsin jo, että kouluunkin voi viikon verran keskittyä kunnolla kun ei ole töitä. Mutta kuinkas kävikään.... Reissuunhan sitä lähdetään. Ei kuitenkaan ihan etelän aurinkorannoille, vaan kotoa pohjoisemmaksi Kuopion suuntaan. Tälläkin hetkellä laukut ja matkustajat pitäisi löytyä jo autosta mutta tässä sitä istutaan vielä sohvalla läppärin kanssa ja asennoidutaan vasta suihkuun menoon. Lomalaiskuus on jo heti ekana päivänä vallannut meikäläisen. 

Jännä loma tulee varmasti. Tapaan Mikon isän ensimmäistä kertaa (!!!!!!!!!!), sekä tuntuu että olisi lomalla ollut jo pidempään kun ollaan keretty pyörähtämään jo Vihdissä syntymäpäivä juhlissa ja käyty eilen kahvittelemassa mun omien vanhempien luona. Ja nyt on vasta loman ensimmäinen päivä. Kamerakin on ladattuna reissua varten, mutta läppärit sun muut jätän suosiolla kotiin ja asennoidun nauttimaan maaseudun rahasta joten palataan kun tullaan takaisin kotiin :)

Jos täällä surffailee kuopiolaisia niin heittäkää hyviä ravintola vinkkejä tai muita hyviä treffipäivän kohteita? :)

Talvi tuli sittenkin takaisin, ja vieläpä ihan rytinällä. Ihanaa!

Näidenkin kuvien ottopäivän vesisateetkin on siis kerennyt vaihtua jo ihan kunnon talvikeleihin. Ulkona tuiskuaa lunta vaakatasossa ja meikäläinen on paossa viimaa lämpimän peiton alla ja glögimuki vierellä. Vaikka tässä lämpöisessä pesässä on kieltämättä hyvä olla, eikä ulos tekisi mieli vilauttaa edes nenän pääntä, täytyy silti myöntää että valkoinen kaunis talvi on sytyttänyt mun mieleen ihan uudellaista motivaatiota ja tuntuu kuin olisin herännyt jostain koko syksyn mittaisesta koomasta.

Muutamaa harmaata päivää lukuun ottamatta ollaan saatu nauttia kauniista, valkoisista ja ennen kaikkea aurinkoisista päivistä. Ja mä taidan olla vähän pähkähullu kun musta on kiva mennä tonne lumisateeseen tarpomaan ja jopa koulumatkat taittuu hymyssä suin kun lunta sataa ja hyvät musiikit pauhaa korvissa. Ja juuri tässä eräänä päivänä kun aurinko helotti kilpaa mun hymyn kanssa huomasin itsessäni sen aivan uuden puolen. Mulle tuli ihan pakottava tarve päästä hiihtämään! Se aurinko, pakkanen ja kaikki lumi oli kuin tehty täydellistä hiihtopäivää varten! Tosin koomista tästä tekee sen, kun en omista edes suksia, enkä todellakaan tiedä mitä täydellinen hiihtopäivä pitää sisällään. Mutta pakottava halu sinne ladulle tuli! :D

Jos on olemassa kesäihmisiä ja ihmisiä joihin iskee syysmasennus niin voiko myös olla talvihulluja? (tai pikemminkin lumihulluja) Tää koko talvi on saanut mun mielen ihan sekaisin. Eikä se mua kyllä laisinkaan haittaa! 

Totta puhuen mulla on liikkumisenilo ollut kadoksissa jo pidemmän aikaa. Ja voin paljastaa, että nyt ei ole kyse ihan päivistä tai muutamasta huonosta viikosta. Vaan lähinnä voidaan puhua koko vuodesta. Mulle niin rakas lenkkeilyharrastus on jäänyt kokonaan. Ennen kävin ahkerasti juoksemassa ja tuulettamassa tienpientareelle aivoja mutta nykyään on muka liian kiireinen, ettei yhdelle iltalenkille muka päivässä tai edes joka toinen päivä mukamas ennätä? Vaikka asianhan pitäisi olla aivan päinvastoin. Työt ja opiskelut tuo tullessaan myös aimoannoksen stressiä jota olisi kieltämättä enenmmän kuin tervettä mennä purkamaan lenkille. Samoin kävi myös keväällä mun niin rakkaalle tanssiharrastukselleni. Keväällä tanssiminen alkoi tuntua pakkopullalta ja mietin lopettamista jo useampaan kertaan ennen lopullista päätöstä. Ja kieltämättä mulla on ollut ikävä mun rakkaita harrastuksia ja liikunnan tuomaa energiaa ja rutiineja.

Asioitten ääneen tunnustaminen toimikoon myös samalla motivaattorina ja todettakoon, että meillä alkoi myös lokakuussa arkiliikuntahaaste. Suosituksen mukaan liikuntaa pitäisi harrastaa 3 kertaa viikossa ja minimissään puolituntia. Työpaikan pukkarin seinälle tehtiin iso ruudukko johon kuului merkitä päivämäärä ja mitä urheilua harrasti. Arvatkaa monta ruksia mulla on..... pyöreät nolla....

Tapoja oli monia osallistua tähän haasteeseen. Toiset merkkaavat työmatkat jos ne taittuu reippaasti kävellen tai pyöräillen ja toiset vain erillisesti suoritetut treenit. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen. Jos ihmisen tulee liikkua tuo puolituntia tulee se mulla heittämällä täytee ihan hyötyliikunnassa. Mutta en mä miellä sitä päivän treeneiksi. Mitä mieltä te olette?