Heissan! Päivät on hurahtanut ihan super nopeasti! Ei uskoisi, että nyt mun lomaviikko on melkein ohi ja eletään jo lauantaissa. Pitää vissiin alkaa pikkuhiljaa kurkkimaan koulun sähköpostiin ja valmistautua taas arkeen ja uuteen jaksoon. En voi kun huokailla ja hämmästellä miten nopeesti tää syksy on mennyt. Oikeastaan niin nopeasti, ettei konettakaan ole tullut käynnistettyä viime aikoina kuin 2 kertaa, ja tää on toinen niistä. Kerran olen avannut bloggerin aikaisemmin, mutta en keksinyt näistä mun normaaleista ja tylsähköistä päivistä mitään sanottavaa. Varsinkaan kun ei jotenkaan tuntunut olevan mitään hehkuttamisen aiheita. Tuntui tökeröltä tulla listailemaan viikon positiivisia asioita, kun oikeasti on ihan kuoleman väsynyt rankasta viikosta ja paljon mielummin painaisi pään tyynyyn kuin tietokoneen powernappulaa. Mutta nyt, sain herätä omia aikojani ja hyvin nukkuneena tähän ainoaan vapaa päivään ja olo onkin kuin uudelleen syntyneellä. Mieli on virkeämpi ja ajatus kulkee paremmin, joten otetaampas uudellainen yritys tähän viime päivien kuulumisiin. 

... Ihastuttaa, kun viiko sitten vietin syntymäpäivää ja Mikko oli leiponut täydellisen syntymäpäiväkakun joka odotti mua kotona aamuvuoron jälkeen. Vihastuttaa, kun ensimmäisen kerran synttäreillä oli semmoinen olo ettei haluaisi täyttää enää yhtään lisää vuosia. 

... Ihastuttaa, kun rakennettiin superpehmoinen maja olohuoneen lattialle, jossa iltapuhteille käydessä ollaan katsottu elokuvia ja jääkiekkoa söpösti lusikassa. Vihastuttaa, kun olen nykyään koko ajan niin väsynyt, että eilenkin nukahdin kesken elokuvan.

... Ihastuttaa, kun lomaviikolla on päässyt tekemään myös aamuvuoroja ja näkemään enemmän ihania työkavereita. Vihastuttaa, kun lomaviikon takia myös töissä on kamala kiire ja eräs asiakas huusi minulle naamapunaisena ja sai mut loppujen lopuksi takahuoneessa purskahtamaan itkuun, ihan vain siksi ettei hän sattunut löytämään myyjää tarpeeksi nopeasti.

... Ihastuttaa, kun saatiin jo hääkutsu ensikesälle. Ja vielä mahtavampaa tästä tekee, kun Mikon yksi parhaista kavereista menee naimisiin mun yhden parhaimmista kavereista kanssa <3 Vihastuttaa, kun viikon verran ihmeteltiin tämän soon-to-be-morsiammen kanssa kun kutsua ei kuulu ja kaikki muut on saanut ne. Kerran kotimatkalla sanoin, että tekisi mieli kurkistaa naapurinpostilaatikkoon, kun siinä ei tällä hetkellä asu ketään. No rohkaistuttiin ja löydettiinkin siitä viereisestä laatikosta niin hääkutsu kuin molempien meidän laskuja, ja 2 muun ihmisen postia. Öööö, että miksi? Onkohan postipatella ollut huono päivä kun koko talon postit on pitänyt tunkea yhteen laatikkoon? :D 

... Ihastuttaa, kun on vapaapäivä ja nyt iltapäivällä mulla on omaa-aikaa kun Mikko on omassa jääkiekkopelissään ja kerkeän perehtyä kunnolla blogijuttuihin. Vihastuttaa, kun ensi kuussa blogi täyttää vuoden ja haluaisin fiksailla mm. ulkoasua mutta en tiedä koska on taas aikaa istua koneella ja perehtyä koodailujen maailmaan.

... Ihastuttaa, kun tällä viikolla satoi ensilumi, joka kesti maassa kaksi päivää. Heti koheni mieli kun oli niin kaunista ja valkoista. Vihastuttaa, kun lumisade vaihtui vesisateeksi ja eilenkin kastuin läpimäräksi kävellessäni bussiin.

... Ihastuttaa, kun tälle illalle on suunnitelmissa vain ihanaa yhteistä aikaa ja penkkiurheilua. Vihastuttaa, kun ei tiedä koska meillä on taas yhteinen vapaapäivä.

... Ihastuttaa, kun himottaisi leikata tukka taas lyhyeksi. Mutta vihastuttaa, kun ei tiedä uskaltaako kun pitkään yritin tätä kasvattaa :D 

... Ihastuttaa, kaikki ihanat syysuutuudet ja inspistä olisi vaikka kuinka paljon pukeutumiseen. Vihastuttaa, kun keli on niin huono, että joka aamu vetää päälle vain jotain lämmintä ja mukavaa. Meikkaaminenkin on turhaa kun meikki menisi kumminkin suttuun tuolla vesisateessa.

Mitä piditte tän tyylisestä postauksesta? Menikö liian negistelyn puolelle vai oliko hyvä idea listata myös niitä vähän vihastuttaviakin juttuja? :)