Olen aina rakastanut uusia alkuja, tai pikemminkin kaikkea uutta. Uusia mahdollisuuksia, puhtaita alkuja, enkä ikinä ole pelännyt tarttua uusiin seikkailuihin. Tämä syksy on mulle juuri sitä kaikkea. Uutta ja pelottavaa, nimittäin ihan kuun lopussa astelen uuden koulun ovista sisään. Fiilikset on aikalailla samanlaiset kuin ekaluokkalaisella se kroppaan verrattuna tosi iso reppu selässä. Pelonsekaisin, jännittynein mutta innostunein fiiliksin tuijottaen uutta koulua.

Koko syksy tulee olemaan hyvin kiireinen koulun, töiden ja ihmissuhteiden lomassa puikkelehtien. En ole yhtään varma miten aikaa riittää, ja pahimmassa tapauksessa pystynkö antamaan täyden panoksen kaikelle edellämainitulle. Silti ainakin vielä kaikki tuntuu olevan ihan hallittavissa. Otin myös tähän ennen koulun alkua pienen pätkän kesälomaa ja tarkoitus on vain ja ainoastaan ladata akkuja, nauttia ja henkisesti psyykata itseään tuleviin koitoksiin.

Päivä päivältä alkaa myös jännittää aina enemmän ja enemmän. Edellisestä koulunkäynnistäni on jo vuosia, enkä tiedä miten valmistaa itseään johonkin asiaan jos ei tiedä mitä se tuo tullessaan. Onko vinkkejä?



Nämä välivuodet myös opettivat minua löytämään itselleni suunnan. Meni siihen yksi, kaksi tai useampi vuosi niin nyt tiedän mihin haluan suunnata elämässäni. Mitä haluan opiskella ja mihin haluan pyrkiä. Joten te jotka ette päässeet kouluun, ottakaa kaikki irti välivuodestanne. Välivuodet on auttaneet minua myös kasvamaan ihmisenä ja olen oppinut tuntemaan myös paremmin itseäni.

Näinä vuosina on ollut hyvä pysähtyä ja pistää oma elämä tiimalasin alle. Miksi sitten välivuosi (minun kohdallani väli vuodet) on niin hyvä asia? Mieti vaikka ihan ruohonjuuri asteella mitä haluat tehdä tai mitä olet luullut aina haluavasi tehdä elämällä. Kun pysähtyy miettimään voi keksiä (ja varmasti keksiikin)  jotain aivan uutta. Näin myös kävi minulle. Jos mietitään että pienenä halusin olla r-kioskin täti, prinsessa (no oonhan mä jos Mikolta kysytään), lentoemo ja ties mitä kaikkea. Välivuosina panostin työelämään. Kokeilin erilaisia duuneja. Niin myyntityötä, promotöitä, ravintolatöitä. Niin päivällä kuin yölläkin. Ja vihdoin löysin sen oman juttuni. Ja kun kipinä jotakin tiettyä juttua tai alaa kohtaan syttyy niin siitä on hyvä lähteä työstämään. Siispä seuraavaksi missiokseni otin kouluun pääsyn.

Pikku vinkkinä voisin myös antaa: Älä ikinä lannistu! Jos ei tärppää heti ekalla tai tokalla yrittämällä, jatka silti eteenpäin. Ja jaksa nähdä vaivaa omien unelmien eteen. Ja muista, ikinä ei ole liian myöhäistä opiskella. Ota oma aikasi ja yritä sitten uudelleen. Niin minäkin tein! Ja tässä ollaan :)

Toisten silmissä saatoin näyttää myös paikalleen junahtaneelta kun vietin 6 välivuotta. Sain kuulla myös että miksi tyydyn helppoon elämään. Vaikka todellisuudessa olin hukassa, enkä tiennyt mihin suuntaan lähteä. Mitä minun olisi pitänyt tavoitella? Nämä välivuodet olivat minulle se juuri oikea ratkaisu. Sanoivat muut mitä tahansa. Ystäväpiiristäni löytyy myös korkekoulu ja yliopisto "surffareita" jotka käyvät kokeilemassa eri aloja ja lopettavat. Seuraavan haun tullessa haetaan taas uuteen paikkaan. Ei sillä, eihän sitä myöskään kokeilematta tiedä. Mutta itselleni tämä ei ollut vaihtoehto. Mielummin pysähdyin, hengähdin ja nyt jaksan porskuttaa unelma-ammattieni eteen.


Pitää myös muistaa että tutkintotodistukset ja koulutukset eivät tee kenestäkään parempaa ihmistä kuin jostain toisesta. Opiskele jos se auttaa sinua pääsemään pidemmäntähtäimen tavoitteeisiin, mutta älä tee sitä "vain koska on pakko". Koskaan ei ole pakko opiskella. En minäkään tuntenut alemmuutta esimerkiksi ystäviini vaikka olin ainut joka ei opiskellut jotakin. Kyllä minä silti olen ihan yhtä hyvä tyyppi kuin muutkin.

Myös eläminen tuo ihmiselle viisautta jota ei voi paperinpalasissa mitata. Joten älä lannistu jos koulunkäynti kyllästyttää, tuntuu pakkopullalta tai ei vaan yhtään oo sun juttu. Maailmassa on vaikka mitä muuta, sun täytyy vain keksi mikä se on :) Meni mullakin siinä todella pitkään ja monta vuotta, niin  kyllä säkin sen keksit :)


Ja jossei yhtään koulunkäynti nappaa, niin ota silti vastaan hyvä vinkki viitonen: Mene vaikka sun vanhan koulun pihalle, sen missä vietit koko ala-asteen ja jolla on ihanat vaaleanpunaiset seinät ja ota kivat asukuvat. Muista samalla hypätä pari ruutua hameenhelmat hulmuten! Nekin piristää arkea :D